lauantai 15. huhtikuuta 2017

Syke

Näpsän pentueesta koko viisikko on nyt löytänyt omat kotinsa. Pentueeseen syntyi siis viisi pentua, aprikoosi narttu, kaksi aprikoosia urosta sekä kaksi mustaa urosta. Synnytys ei ollut ihan mutkaton, mutta loppujen lopuksi kaikki sujui hyvin ja Näpsä hoiti pennut esimerkillisesti.


Aprikoosiuroksista vaaleampi (Lovely Lion Trust Your Instincts) lähti kotikoiraksi Järvenpäähän ja sai nimekseen PeeVeli. Toinen aprikoosi Lovely Lion too fast To Catch "Nacho" lähti Vaasaan haaveenaan agilitykoiran ura. Mustista isompi Lovely lion Tango For One "Rido" myös tavoitteena agilityura. Pietarsaareen nuorelle tytölle harrastuskaveriksi lähti Lovely Lion Tend To Be Magnificent "Gustaf".


Sitten se narttu. no, se jäi kotiin. Lovely Lion The Pulse sai kutsumanimekseen Syke, äidin lempitelevisiosarjan mukaan. Ehkä myös mainitsemisen arvoista, että äiti on paria työharjoitteluviikkoa vaille sairaanhoitaja. Sykkeestä ei aluksi oikein ollut varmuutta, kumman koira siitä nyt loppujen lopuksi tulee. Äitiäni näkyy kotona enää harvoin, kun pitää käytä töissä ja koulussa vuorotellen, mutta pitää tietenkin ottaa huomioon, että tulevaisuudessa tämäkin helpottaa huomattavasti. Itselläni taas on vuoden vanha Suttu, kolmevuotias Isku, neljän vanha Näpsä, 5v Fixu sekä tänä vuonna veteraani-iän (8v) saavuttava Manta.


Joku voisi sanoa, että onhan se silkkaa hulluutta ottaa pentu nyt. Olen lukion ensimmäisellä ja parin vuoden päästä lähden (toivottavasti ainakin) maailmalle opiskelemaan. Ihan ehdottomasti kotiin jäisi Manta ja Fixu, sillä ne eivät enää uuteen paikkaan sopeutuisi. Äiti pitääkin ne ilomielin kotona, molemmat ovat jo melko järkevästi käyttäytyviä koiria. Mukaan lähtisi siis Näpsä ja Suttu, Iskusta en ole vielä varma. Toisaalta Iskun elämäntehtävä on olla kainalossa ja seisoa nätisti kehässä (:D), niin miksi ei. Luultavasti en malta jättää sitä kotiin. Kuitenkin sitten vielä kolmas pieni koira mukaan, no ainakin kämpän löytäminen hankaloituu entisestään. Mutta muuten koen päätöksen ihan järkeväksi, sillä ainoa älyllistä aktivointia tarvitseva koira olisi Suttu, sillä puuterihuiskut makaavat oikein mielellään vain sohvalla viikkotolkulla. Aika näyttää!

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Seinäjoki RN 19.3

australianpaimenkora Lovely Lion Sopivasti Yllytyshullu "Sisu" ERI2 & BEST IN SHOW JUNIOR HANDLER

Jo parisen viikkoa sitten koettiin jälleen yksi unohtumaton kokemus! Kilpailin Sutun veljen Sisun kanssa junior handlerissaa ja päivän päätteeksi olimme Best In Show Junior Handler! Kilpailijoita oli vain kymmenen, mutta taso oli korkea. Vaihtokoiraksi sain leonberginkoiran sekä partacollien. Rotukehässä Sisu menestyi oikein kelvolla suorituksella saaden erinomaisen sekä sijoittuen toiseksi. Ensimmäiseksi sijoittui velipoika Topi, joka oli loppujen lopuksi paras uros toinen sertin kera!

Kuva: Venla K
Junior handlerissa arvostelussa kaikki rastit olivat erinomaisessa ja tuomarin kehän jälkeisenä kommenttina kehuja yhteistyöstä ja rauhallisesta esittämisestä. Sisu osaa esiintyä todella hienosti (kiitos Jonnan ja Anniinan) mutta on kuitenkin nuori ja hyvin malttamaton, joten sähläämistä riitti. Pienet muistuttelut, että hei olisitkos taas mun kanssa kehässä, ja nuori mies muisti miten se kehäkäyttäytyminen menikään.

Vaikka kovasti aina uhkailenkin, että tämä laji oli tässä, niin sunnuntain kokemus taas muistutti, mistä asioista menestyminen on kiinni. Sisun kanssa todella nautin kehässä olemisesta, se ei ollut pakkopullaa eikä ahdistavaa, vaikka koira ei aina toiminutkaan juuri niin kuin olisin halunnut. En tiedä johtuuko se siitä, että Sisu on syntynyt meillä vai siitä, että se muistuttaa erehdyttävästi Suttua. Kuitenkin tajusin taas, että tämä on viimeinen kisavuoteni junior handlerissa, joten kisataan nyt tämä ja sitten voi antaa olla. Ehkä se osarivoittokin tulee, mutta jos ei, onhan edelleen olemassa se ykköslaji agility.

lauantai 11. maaliskuuta 2017

Tsäk

Allekirjoittaneen hiihtoloma sujui lähinnä sairasvuoteella ja ihanat lenkkikelit jäivät omasta puolestani käyttämättä. Sillä välin kun itse kirosin flunssaa, mun vanhemmat hakivat miniamerikanpaimenkoiran Ruotsista. Bluestimes Calico Jack eli kotoisammin "Tsäk" on 4.9.2016 syntynyt punamerleuros ja tosiaan samasta kennelistä kuin Räksykin. Tsäk on melko tohveli ja yhtä roturasisti kuin nuo kaksi muutakin miniaussia: nämä oleskelevat aina kolmisin ja kyllä Tsäk Sutunkin kanssa erehtyy painimaan lähinnä vain Räksyn leikkiessä myös. Tsäk on melko ujo, muttei pelkää kovia ääniä ja pitää enemmän miehistä (isän lempparikoira). Herra tulee viereen istumaan ja pällistelee maailmaa, ei kinu rapsutuksia eikä hakeudu syliin, mutta todistettavasti kaksi kertaa vinkunut kun itse olen lähtenyt huoneesta. 


Täällä blogin puolella en ole mineistä juuri puhunut. Viralliselta nimitykseltään miniaussie on Miniature American Shepherd, Suomessa se on omistajien käytössä kääntynyt muotoon miniamerikanpaimenkoira ja lempinimenä käytetään lähinnä miniaussia tai miniä. Suomesta miniausseja löytyy noin 20-40 yksilöä, itselläni on tiedossa reilut kaksikymmentä yksilöä. Täällä minit ovat käytännössä sekarotuisia, jolloin ne rekisteröidään FIX- rekisteriin jos mielii kilpailuihin. 


Ulkonäöltään minit ovat kuten aussiet; monenlaista. Töpöhäntäisiä on todella vähän, mutta keskusteltuani jonkin verran Tsäkin ja Räksyn kasvattajan kanssa kävi ilmi, että luonnollisia töpöhäntiäkin on, mutta ne ovat vain harvinaisempia. Luonteeltaan ja ulkonäöltään minit ovat myös kuten normiaussiet, vaihtelevat suuresti. Keski-euroopassa minit ovat paljon yleisempiä kuin Suomessa, esimerkiksi Saksassa hyväksytty rotukin. Siellä tosin nämä "miniaussiet" olivat aivan normiaussien kokoisia, suurin osa Slovakiassa kilpailleista oli maksia ja muutama hyvän kokoinen medikin löytyi. 

Tsäkin kohdalla on katsottu lähinnä kokoa, puolivuotiaaksi se on todella pieni, joka on plussaa tämän rodun kanssa. Tsäk tulee isosta kennelistä ja on vähän hämmentynyt niin paljosta ihmiskontaktista meillä, mutta koiraseurassa on oikein reipas ja rakastunut erityisesti Räksyyn, vaikkei Räksy pidä pikkupunaista kovin suuressa arvossa. Pieni punainen mies ihmettelee maailmaa ja itse ensin pentuun tutustutaan ja lähtökohtaisesti menee uuteen kotiin vain jos oikeanlainen koti ilmaantuu ilman erillisiä kyselyitä. 

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Turun kansainvälinen koiranäyttely 2017

Lovely Lion Sopivasti Sotkettu "Suttu" EH3
Lovely Lion Sopivasti Virtaviivainen "Topi" ERI1 SA PU2 SERT
Lovely Lion Sopivasti Yllytyshullu "Sisu" ERI3 SA
Lovely Lion King Of The Day "Kapu" ERI2
Kennel Lovely Lion KASV3

Titangus Aprika "Tyyne" HYL (epärodunomainen)

JH- FI MVA Lovely Lion I'm Cute "Isku"

Nyt taidan todella lopettaa näiden "harrastus-H":n hakijoiden esittämisen, kun kaksi viimeisintä saaneet molemmat hylätyn. Tyynen arvostelussakaan ei ollut oikein mitään syytä hylättyyn. Sutusta sen sijaan tuomari piti oikein paljon, tuli erikseen sanomaankin. Se vain tarvitsee massaa ja aikaa. Erityisesti tuomari piti luonteesta, vaikka itse olin miltei häpeämispisteessä, kun kaveri ei meinannut pysyä pöksyissään liikkeiden aikana. Laitan loppuun vielä valaisevan kuvan..
.
Lisäksi oli aivan mahtavaa, kun vihdoin saimme kasvattaaryhmän kasaan! Menestystä ei tullut, mutta Sutun vieteriesittelyä lukuunottamatta ryhmä esiintyi oikein hienosti. Ryhmän menestys itseasiassa jäikin riippumaan Sutusta, ei siksi että se silloin tällöin loikkasi tasajalkaa, kohtisuoraan ylöspäin, vaan siksi ettei oikeasti millään sopinut poikien joukkoon.

Kasvattaaryhmän lisäksi, onnistumisen iloja tuotti myös Topi, joka ensimmäisestä virallisesta näyttelystään hankki ensimmäisen sertinsä!

Lovely Lion Sopivasti Sotkettu "Suttu" EH3



Lovely Lion King Of The Day "Kapu" ERI2


Lovely Lion Sopivasti Yllytyshullu "Sisu" ERI3 SA

Lovely Lion Sopivasti Virtaviivainen "Topi" ERI1 SA PU2 SERT

Kennel Lovely Lion KASV3

Titangus Aprika "Tyyne" HYL

Vieterit kunnossa!

Lahden ryhmänäyttely 15.1

Sitä ennen kuitenkin mainittakoon agilitytuloksiakin. Loppiaisena kilpailin australianpaimenkoira Perlan kanssa Porissa kaksi rataa, toinen hylättiin ja toisella radalla ainoat virheet olivat kaksi alas tippunutta rimaa. Seuraavana lauantaina 14. päivä kilpailimme myös Liedossa neljä rataa, saaden yhden tuloksen, 15vp.

Lahdessa tosiaan:

australianpaimenkoirat:
Lovely Lion Sopivasti Sotkettu "Suttu" EH-
"Pilke" ERI2
"Eppu" EH2

shetlanninlammaskoira:
"Aida" HYL

Aidan kanssa tosiaan ongelmaksi muodostui pystyt korvat. 

Junior handlerissa erinomaisella arvostelulla sijoituimme Sutun kanssa oikein erinomaisesti: JH5!

perjantai 20. tammikuuta 2017

Tavoitteet 2017

Tavoitteet jotka asetin viime vuonna ja miten ne toteutuivat:


Suttu (se Mantan pentu joka nyt taitaa sitten ainoana tyttösenä jäädä)
- Arki- ja perustottelevaisuus
- Sosiaalistaminen
- Tokon alkeet
- Agilityn alkeet
- Paimennuksen alkeita
- Jälki- ja mahdollisesti myös hakujuttuja
- Leikki&rauhoittuminen

Toteutuminen: Kyllä, hupsis hei Suttu jäi. Ihanan ympäripyöreästi olen kyllä tavoitteet asettanut. Olen monta kertaa sanonutkin kuinka ihana ja helppo koira Suttu on verrattuna vaikka emäänsä, joka äksyilee vieraille lähellä oleville koirille. Sutun olen voinut laittaa vieraiden koirien kanssa samaan takakonttiin ja häkkiin, se ei ärhentele kenellekään ja on erittäin hyväntahtoinen vaikka olisikin epävarma. Suttu ei myöskään ole näyttelyissä väistänyt tuomareita ja hyppää turhankin innokkaasti sitä huomioivia ihmisiä vasten. Paimentamassa ei olla edes ajateltu käydä ja kesällä tehtiin ehkä 3 jälkeä. Tokossa ollaan käyty yhden alkeiskurssin sekä yhden kilpailuihin tähtäävien kurssin verran, plus mitä kotona olen opettanut. Agility onkin sitten toinen juttu, josta teen luultavasti oman erillisen postauksen mutta lyhyesti: Suttu on erittäin innokas agilityn opiskelija, mutta hänellä vähän keittää yli.

Manta:
- RTK2
- Tokosta ainakin kaksi ALO1
- Agilityssä sujuvampia ratoja, niin että oltais samalla radalla

Toteutuminen: Jos voisin, laittaisin näiden toteutumattomuuden pentujen piikkiin mutta ehei, en voi. Ehkä voin laittaa JEO:n piikkiin, siihen valmistautuminen vei puolikesää ja sen jälkeen aherrettiin että saataisiin Näpsän kanssa tuloksia kasaan. Mantan treenaaminen jäi ihan hävyttömän vähälle.

Fixu:
- RTK2
- Tokosta yksi ALO1

Toteutuminen: Nyt kun selittelyn makuun päästiin niin syytetään vaikka autoa. Vanhaan autoon mahtui neljä isoa häkkiä. Yhteen Missi, toiseen Manta ja kolmanteen Suttu ja neljännessä sitten Maisa ja Räksy. Näpsä matkustaa omassa boksissaan. Tosiaan, Fixu ei mahtunut autoon millään joten ei tullut oikein treenattuakaan. Mutta, Näpsä vei energiaa ja motivaatiota agilityn suuntaan ja agilityhän ei ole Fixun laji.

Näpsä:
- Serti
- Mahdollisimman monta nollaa vuoden 2017 SM- kisoihin
- Yhdet rallykisat

Toteutuminen: No nyt! Tavoitteena oli yksi serti, no, me saatiin niin monta sertiä kuin mahdollista eli 4kpl! Ja mahdollisimman monta nollaa tämän vuoden SM- kisoja varten. No niitäkin löytyy, yhteensä 15kpl. Tätä postausta kirjoittaessa olemme SAGI:n rankingissa sijalla 20. Listalla näkyy 583 Suomen minikoirakkoa. Kieltämättä olen ylpeä ja iloinen, eikä muiden tavotteiden täyttymättömyys haittaa yhtään. Pääsimme Slovakiaan edustamaan Suomea.

Isku:
- Agilitykisat

Toteutuminen: Noup, ei 10 agilitykerran jälkeen. Isku sen sijaan kävi kahdessa näyttelyssä, ensimmäisessä ollen ROP ja valioitui ja toisessa sitten VSP CACIBin kera.

Tavoitteet vuodelle 2017:

Manta:
- Tokokoe
- RTK2
- Aktiivisempaa kisaamista agilityssä

Fixu:
- RTK1

Näpsä:
- Agilityn SM- kisat, MM- karsinnat sekä JEO Luxemburgissa

Suttu:
- RTK1
- Yksi tokokoe

Junior handler:
- SM- osakilpailuvoitto


tiistai 3. tammikuuta 2017

Pitkästä aikaa

Mun syvimmät pahoittelut parin kuukauden kirjoitustauosta! On tapahtunut ihan hirveästi, on ollut koeviikko, treenejä, valmennuksia, kisoja ja sukulointia. Tähän nyt tiivistän lähinnä kisa- ja valmennuskuulumiset!



Ensinnäkin, Näpsän kuvaustulokset tuli koiranettiin ja ne olivat Näpsän terveyden kannalta erittäin yksiselitteisiä: terve on, luusto on tulosten mukaan priimaa. Nyt voi paljon paremmalla omallatunnolla harrastaa ja kisata. Pari viikkoa myöhemmin myös polvet ja silmät tutkittiin terveiksi.


Sitten Seinäjoen kansainväliseen.
australianpaimenkoirat
Lovely Lion Sopivasti Sotkettu "Suttu" PEK1
Lovely Lion Sopivasti Yllytyshullu "Sisu" PEK2 KP
Lovely Lion Sopivasti Virtaviivainen "Topi" PEK1 ROP-pentu!
"Teppo" ERI1 SA VAK2 PU2 VARACA
cockerspanieli Tripplet Fantasia "Kiia" ERI2

Sunnuntaina kasvattimme Luna ja Lumi ottivat sitten vähän toisenlaisia tuloksia. Esitin Lunan tuloksella EH ja Katia esitti Lumin tuloksella HYL (liian vaalea kirsu). Junior handlerissa kilpailin jälleen Mantan kanssa, ilman sijoitusta.


Pari viikkoa myöhemmin vuorossa oli Jyväskylän kansainvälinen, jossa esitin jämtlanninpystykorva Tatun tuloksella ERI1 SA PU3 VA-SERT. Junior handlerissä kilpailin ihastuttavan yorkshirenterrieri Furyn kanssa ja pääsimme jatkoon.



Jyväskylän jälkeen sunnuntaina 13.11 kiiruhdimme sitten jo Seinäjoelle agilitykilpailuihin. Näpsälle kaksi hylättyä rataa ja myös yksi nolla! Nyt tarvitaan enää yksi agilitynolla, niin meillä olisi SM- nollat kasassa. Saatiin myös ihan mahtavia uutisia Jyväskylästä: Luna oli ollut VSP ja Lumi PN2. Myös pennut olivat pärjänneet ollen ROP- ja VSP- pennut.


Sunnuntaina 20. päivä lähdimme täydellä innolla kilpailemaan Lietoon neljä rataa, kotiintuomisina neljä hylättyä rataa. Seuraavana viikonloppuna lähdettiin vielä Jyväskylään kisoihin, saldona nolla sijalla kolme, hylätty ja 15vp. Olo vähän kohentui edellisen viikonlopun kehnon menestyksen jälkeen.



3.-4.12 Hytisimme viikonlopun Riitta Kivimäen tokokoulutuksessa. Sutun kanssa tehtiin paljon pentujuttuja, mainintaa tuli mm. Treenin aloittamisesta, pidon opettamisesta, seuruusta, luopumisesta ja sen sellaisesta.


Itsenäisyyspäivänä kilpailimme Tampereella Näpsän kanssa ja teimme triplanollan, sijoittuen kahdesti kolmanneksi. Lauantaina oli taas vuorossa kauan odotettu messari, josta ei ihmeellisempiä tuloksia herunut. Sunnuntaina lähdettiin Janakkalaan, josta irtosi neljä kertaa nolla ja yksi kolmassija. Seitsemään nollaan yhden viikon aikana oli hyvä päättää tämän vuoden kisat ja rientää ansaitulle lomalle.